Porin etelärannan ilmapallomeri

Lauantai 4.9.2010 - Paula Niittynen

Vietimme perheeni kanssa lauantai aamupäivän koleassa, mutta kirkkaassa säässä Porin Silakkamarkkinoilla. SDP:n teltalle oli kokoontunut useampia Satakunnan eduskuntavaaliehdokkaita ja muita johtohenkilöitä.

Minulle oli ilo tavata uusia ihmisiä. Kuvissa Ville ja Arja Laulainen keskustelevat. Arjan vastustamattoman ihana oranssi takki teki minuun suuren vaikutuksen. Onhan itsellänikin miltein samanlainen.

Paluu lavalle

Sunnuntai 25.7.2010 - Paula Niittynen

Paluu lavalle 12 vuoden jälkeen tuntui hyvältä. Sarjatasoni tosin on tällä välin vaihtunut E21:sta D35:een, suunnistustermejä käyttääkseni. Vanheneminen on väistämätöntä, mutta niin ihanan opettavaista.

Poikani suorastaan nautti esiintymisestä. Meillä oli oikein mukava päivä torstaina SuomiAreenanalla ja ilo tutustua uusiin mukaviin ihmisiin.

Kuva: Ville Niittynen, Osku Pajamäki tenttaa minua vaatteiden eettisyydestä.

Kuva: Ville Niittynen

Alla olevat kuvat: Veera Korhonen/Vida Studio

 

 

Final call: Puhtaat vaatteet -muotinäytös

Keskiviikko 21.7.2010 - Paula Niittynen

Muistutan huomisesta Toisenlaisesta muotinäytöksestä torstaina Porin SuomiAreenalla ko 14 (Porin teatteri).

Umamin kollegani tekemä juttu näytöksestä.

Lavalla nähdään enemmän ja vähemmän eettisiä vaatteita sekä poikani, äitinsä kanssa.

Muotinäytös ja vetoomus puhtaiden vaatteiden puolesta

Tiistai 13.7.2010 - Paula Niittynen

Lue Umamin kollegani Michaela Bjorklofin juttu eettisistä vaatteista.

Suomen Clean Clothes Campaign on osa  suurempaa kansainvälistä Clean Clothes Campaign -kampanjaverkostoa.

Puhtaat vaatteet -kampanja järjestävät yhteistyössä PAMin kanssa toisenlaisen muotinäytöksen Porin teatterin kahviossa torstaina  22.7. klo 14-15.15.

Lisämausteen muotinäytökseen tuo se, että oma poikani ensi-esiintyy näytöksessä mallina.

http://umami.fi/osioiden-paajutut/michaela/vetoomus-puhtaiden-vaatteiden-puolesta/

Luovaa taloutta korostettava Lounaisrannikon kehittämishankkeissa

Perjantai 18.6.2010 - Paula Niittynen

Lounaisrannikon kehittämishankkeiden kymmenen kärki esittäytyy ensikertaa

Toimittaja Anni Teppo oli esitellyt tämän päivän Turun Sanomissa Lounaisrannikon kehittämishankkeiden kymmenen kärkeä.

Työryhmän on tarkoitus terävöittää näistä vielä viisi tärkeintä. Panokset kohdistetaan etenkin meri-, energia- ja elinkeino-osaamiseen.

Ilahduttavaa kulttuurimaantieteen tutkijan näkökulmasta oli Esa Tuomiston näkemys ympäristöteknologian painotuksesta. Turusta, Porista, Raumasta ja Uudestakaupungista on tarkoitus tehdä matalaenergia-asumisen pilottialue Suomeen. Myös yhteistä edunvalvontaa Helsingin suuntaan tullaan vahvistamaan infrastruktuurin ja liikenteen osalta. Asko Aro-Heinilän mukaan tähän kuuluu muun muassa valtatie 8:n remontin eteneminen.

Kunnianhimoisena tarvoitteena näen kansainvälisille markkinoille suuntautuvan merimatkailukonseptin yhteisine tuotteineen ja palveluineen. Konseptin uskotaan houkuttelevan miljoonia kävijöitä. Itse näen tässä todella paljon mahdollisuuksia ja ideoita; Turussa saadaan taas nauttia ensi vuonna Tall Ship Racesta, luxus risteilyvierailut alueella jne. Pohjois-Saksan suuresta purjehduskilpailusta ja matkailutapahtumasta Hanse Sailista olisi paljon ammennettavaa. Minulla oli ilo työskennellä kyseisessä organisaatiossa v. 2001. Tähän kun yhdistää länsirannikon kaikkien jazztapahtumien yhteistyön, niin en epäile tavoitteen toteumista. Kun katsoo tätä karttaa, ei voi olla pohtimatta merimiehen tyttärenä aikoinaan toiminutta Rauma-Gävle välistä laivayhteyttä.

Sen sijaan vuosittaisen nuorisourheilutapahtuman ”Loura-Cupin” päälajiksi kaavailtua jalkapalloa miettisin tarkemmin. Itse näkisin toimivammaksi konseptiksi tässä kohtaa moniurheilutapahtuman. Turku, Rauma ja Pori ovat esim. kaikki superpesis ja jääkiekon SM-liiga kaupunkeja. Kaikissa näissä kaupungeissa on huippusuunnistajia ja -seuratoimintaa. Tuomisto on täysin oikeassa sen suhteen, että tämän tyyppiset urheilutapahtumat  ja -leirit luovat yhteishenkeä.

Oma viiden kärkeni

8. Trimmataan lounaisrannikon yrityksille Suomen parhaat elinkeinopalvelut.  Vahvistetaan myös infrastruktuurin ja logistiikan edunvalvontaa. Tähän kuuluu mm. valtatie 8:n remontti ja lentoliikenne.

4. Yhteinen, kansainvälisille markkinoille suuntaava merellisen matkailun konsepti. Yhteisiä matkailupaketteja ja -tuotteita. Kuvat Volter Kilpi kirjallisuusviikoilta Kustavista

2. Energiarannikko ja ympäristöteknologia. 

3. Tehdään lounaisrannikosta matalaenergia-asumisen pilottialue Suomeen.

5. Tehdään mereen, energiaan ja ympäristöön liittyvän elinkeinoelämän nykytilan sekä tulevaisuuden kasvupotentiaalin arviointi.

Pohdintaa listauksesta

Kun pohdin hetken näitä työryhmän kymmentä teemaa ja aihetta, huomaan jääväni kaipaamaan muutamaa asiaa.

Ensinnäkin näkökulmat näyttäytyvät hyvin teknologiapainotteisilta. Olen ennenkin peräänkuuluttanut humaania näkökulmaa.

Kohtaa kahdeksan toivoisin tarkennettavan, jossa tarkoituksena on trimmata alueen elinkeinopolitiikka Suomen parhaimmaksi. Tulevaisuuden skenaariot tunnustavat luovan talouden nousevan merkitykselliseksi elinkeinoksi Suomessa.

Turku-Rauma-Pori akseli voisi esimerkiksi tehdä yhteistyötä luovantalouden keskusten kesken. Tässä kohtaa tarkoitan Turun uutta Logomoa, Erik Bryggman insituuttia (instituutti synnyttää Turun seudulle arkkitehtuurin ja rakentamisen tutkimuksen luovan keskuksen), Porin Puuvillaa ja mahdollista Porin Oluttehdasta. Raumalla keskustelu luovantalouden keskuksen perustamisesta on aiheellista aloittaa pikaisesti. (Näitä samoja teemoja olen pohtinut aiemmassa blogikirjoituksessani helmikuun lopussa)

Arsnetin toiminta-alueen voisi laajentaa koskemaan koko länsirannikkoa. Turkua ollaan kampeamassa elokuvakaupungiksi. Miksei koko länsirannikko ja sen kaunis saaristo voisi idenfitioitua elokuvatuotannossa ja siten elokuvamatkailussa Kurt Wallander -hengessä? Yhteistyötä kannattaisi tiivistää mm. Blue see film festivalin ja Timo Koivusalon Nakkilassa sijaitsevan Villilä Studion kanssa.

Näkisin myös oleelliseksi alueen akateemisen koulutuksen ja (esim. luovat alat) yhteistyön lisäämisen (ei siis pelkästään panostettaisi energiatekniikkaan). Tässä yhteydessä nostaisin jälleen Rauman Kampus-projektin tärkeyden saada eri koulutusalat samankaton alle (kirjoitukseni aiheesta Kanalin maisemanmuutos etenee keskustasta merelle). Myös alueen poikkitieteelliseen tutkimukseen kannattaisi panostaa ja miettiä lisärahoitusta. Yhteistyö Rauman Teknologiatalon (innovaatiotalo) kanssa olisi myös suotavaa.  

Yhteiskunnallista keskustelua voisi johtaa Central Balticum, sillä sen toiminnan ytimenä on nostaa ajankohtaisia Itämereen liittyviä asiakokonaisuuksia julkiseen keskusteluun.

Tärkeää on parantaa liikkuvuutta sekä tarkasteltavan alueen sisällä, että sieltä Helsinkiin. Pelkästään autoliikenteeseen ja kasitien kunnostukseen panostaminen ei mielestäni riitä. Urpo-radan kehittäminen on yhtä oleellista kuin Porin lentoliikenteen elossapitäminen. Raidebussit ovat hyvä vaihtoehto.

Toisin keskusteluun mukaan myös viestinnällisen yhteistyön ja sen kehittämisen. Lounaisrannikon kehittämishankkeen kannattaisi panostaa sosiaaliseen mediaan. Se tarjoaa nopean kaksisuuntaisen kanssakäymisen. Länsirannikko voisi olla edelläkävijä sosiaalisen median hyödyntämisessä (esim. Facebook, AudioBoo jne.). Tämä toisi tärkeän askeleen kehittämistyön läpinäkyvyydelle ja samalla olisi osallistuva alusta. Tämän voisi aloittaa yhteisen viestintästrategian luomisella.

Ympäristöteknologiassa tarkoitan panostamista uusiutuviin energiamuotoihin. Uusikaupunki on hienosti lähtenyt tähän kehitystyöhön, panostaen tuulivoimaan ja biokaasuteknologiaan. Uudessakaupungissa toimiva Neapo kehittää innovatiivisia ja ekologisia passiivitaloja.

Listan ulkopuolelta haluan nostaa pohdittavaksi muutaman kehittämiskohdan. Länsirannikon kaupunkien ja sen asukkaiden turvallisuus- ja viihtyisyys voisi olla yksi sekä kehittämis- että vetovoimatekijä. Yhteistyötä tällä saralla ja eri viranomaisten kesken tulisi lisätä. Raumalla Wiktio Oy:llä on tällä hetkellä innovatiivista ja edelläkävijäosaamista ikääntyvien hoiva-asumiseen, ottaen huomioon turvallisuus- ja viihtyisyysnäkökulmat, kulttuurihistoriallisten kohteiden sekä uuden teknologian hyödyntämiseen.

Loppukaneetti

Länsirannikon kulttuurimaantieteellisen yhteistoiminta-alueen luomisessa on haasteensa. Turun päässä johtajisto on nuortumassa entisestään (erinomainen elinkeinojohtaja Kalle Euro) ja kannunvalanta uudesta kaupunginjohtajasta on alkanut vilkkaasti sekä Turun Sanomissa että Kannuvalimossa. Haussa on valimon mukaan "talousnero ja kansainvälisissä vesissä liikkuva, Turkua rakastava  kokoomustaustainen kulttuuripersoona". Turkkari puolestaan vannoo Aleksi Randellin nimeen. Tässä vaiheessa antaisin oman ääneni Aleksille. Yhteistoiminta-alueen pohjoispäässä kaivataan samanlaista nuorennusleikkausta.

Haasteen ei tuo pelkästään johtamiskulttuurin erot alueella. Satakunta tulee väistämättä hajoamaan tulevaisuudessa kolmeen osaan, palasten suunnatessa Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle (Pori) ja Varsinais-Suomeen (Rauma). Maakuntien hallinnollisten rajojen repeillessä ja aiheuttaen kitkaa kuten maanjäristykset konsanaan, se ei helpota yhteistyön tekoa tulevaisuudessa.

Rajoja rikkova ja ylittävä yhteistyö on kuitenkin suotavaa. Ja muistutettakoon vielä, että maailma tulee rakentumaan mega-alueisiin: suurten kaupunkien ja niiden vaikutusalueiden varaan. Ei siis kansalliseen kilpailukykyyn.

Kokemäenjoen rannalla

Keskiviikko 19.5.2010 - Paula Niittynen

Kävimme tänään mieheni kanssa Porissa. Hänellä oli tapaaminen uuden arkkipiispan kanssa.

Sain aikani kulumaan erittäin mukavasti Ratsulassa, alusvaateosastolla.

Ennen kotiin paluutamme söimme lounaan Cafe Jazzin terassilla. Näin upea näkymä pöydästämme.

Luovan talouden keskukset puhuttavat isoissa kaupungeissa

Sunnuntai 28.2.2010 - Paula Niittynen

Törmäsin hiljattain isoon hankkeeseen, jota ollaan hiljaksiin valmisteltu Turussa, kuten poliittisia päätöksiä yleensä valmistellaan verhojen takana. Tämäkään asia ei siis tee poikkeusta, ainakaan Turun kohdalla. Sosiaalisen median yhteisö Facebook on perustanut ryhmän, jossa tuodaan esille hienoa hanketta ja kerrotaan heti tuoreeltaan tietoja, jotka ovat tällä hetkellä saatavissa. Myös lehdistö on herännyt keskusteluun mukaan. Uusia artikkeleita asiaan liittyen putkahtelee kuin sieniä sateella.

Kyseessä on Luovan talouden kulttuurikeskuksen synnyttämisestä Turkuun. Tällä hetkellä on tapetilla kaksi eri konepajaa, Wärtsilän Aurajoen rannalla ja VR:n ratapihalla.

Olen todella hankkeen kannalla, sillä Turku tarvitsee Helsingin Kaapelitehtaan, Suvilahden voimalan ja Kulttuuritehdas Korjaamon, sekä Hämeenlinnan Verkatehtaan kaltaisen monipuolisen luovan talouden keskuksen. Olennaisinta ei ole missä tiilliseinät sijatsevat vaan se, mitä niiden sisältä löytyy. Tuon silti vahvasti oman mielipiteeni esille, että pidän Wärtsilää parempana vaihtoehtona, niin maisemallisesti kuin sijainnillisesti.

Facebook ryhmän seinällä tiedotetaan "Tietoa on valunut tipoittain julkisuuteen, mutta infoa ja havainnekuvia ei ole helposti saatavilla esim. hankesivustolla. Kaupunkilaisten tuleekin saada tietää, mistä hankkeessa on kyse voidakseen vaikuttaa päätöksentekoon ja tuodakseen esille mielipiteensä.

Tiedon pimittäminen ja kaupunginjohtaja Pukkisen avaus Wärtsilän konepajasta on aiheuttanut kohtuuttomasti väärän informaation leviämistä, huhuja ja jopa tahallisesti vääristellyn tiedon leviämistä. Väärä ja puutteellinen tieto leviää nopeasti ja aiheuttaa valtavasti haittaa kaikille. Kaupungin päättäjien tulisikin astua uudelle vuosituhannelle ja osallistua aiheesta käytävään keskusteluun mm. sosiaalisessa mediassa.

VR:n konepajan keskiosaan on suunnitteilla lähes 4000 henkeä vetävä konserttisali, jonka suunnittelussa on erityisesti huomioitu sähköisesti vahvistettu musiikki, eli rock-pop-metalli yms. Salista on tulossa teknisesti ja toiminnallisesti yksi Euroopan parhaista, joka saattaa kiinnostaa hyvinkin suuria kansainvälisiä nimiä ja tarjota aidon vaihtoehdon pääkaupunkiseudulle keikkapaikkana. Tila mahdollistaa myös suuret oopperat, musikaalit ja teatterituotannot. Lisäksi kaavassa on suunniteltu mm. tulevan matkakeskuksen liittämistä konepajaan niin, että asemalta pääsee suoraan siltaa pitkin areenalle. Tämä lisää keikkojen vetovoimaa myös Helsingin ja Tampereen suunnalta. Työtiloja ja tekniikkaa on tulossa niin taiteilijoille kuin muillekin luovan alan yrittäjille. Tilaan on piirretty myös mediatuotantoihin sopivaa studiotilaa, tilaa ulkoilmatapahtumille, näyttelyille, konferensseille jne. Kyseessä on siis pysyvän keskuksen perustamisesta."

Lue näistä linkeistä artikkeleita asiaan liittyen:

http://www.turku2011.fi/public/default.aspx?contentid=155917&nodeid=14281

http://www.ts.fi/online/kulttuuri/72296.html

http://yle.fi/alueet/teksti/turku/2010/02/kulttuuritalokiista_muhii_turussa_1435965.html?origin=rss

http://www.turkulainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Luovan-talouden-keskus-vaatii-rahaa-ja-poliittista-tahtoa

http://www.turku.fi/public/default.aspx?uielementsize=2&nodeid=4899&contentid=113346

http://www.ts.fi/online/kulttuuri/113450.html

 

Luovan talouden keskus myös Poriin

Luovan talouden keskusta suunnitellaan myös Poriin. Kuulin siitä ensimmäisen kerran viime kesänä osallistuessani Pori Jazz for Professionals seminaariin. Pori Jazzin Jyrki Kangas esitteli hienoa hanketta, sijaintipaikkana Porin Oluttehdas.

Tämä onkin oiva täydennys Porin kaupunkikehityksessä. Porin Puuvilla ja kaupunkipuisto saisivat täydennystä. Sykkivä kaupunki tuo Pori!

Missä ja milloin Raumalla?

Nyt olisi Raumalla näytönpaikka, että emme asu kulttuurityhjiössä, vaan täällä meilläkin on näytettävää ja innovatiivista osaamista. Ei siis vain tyydyttäisi olemassaoloon, vaan asioiden esilletuominen ja jalostaminen korostuisi.

Kordelinin säätiön taidekokoelman esilletuomiseen on jo rahat. Mutta mikä on asemapaikka? Valmistellaanko tätäkin asiaa verhojen takana? Voisiko meilläkin sijaita isompi sateenvarjon lailla toimiva luovan talouden keskus?

Kaupunkimaantieteen koulutuksen saaneena on pakko myöntää, että asian pohtiminen innostaa valtavasti. Tässä yhteydessä nostan jälleen esille Kampus-projektin. Mitä asialle kuuluu? Onko se jo haudattu? Kirjoitin keväällä 2008 pääjutun aiheesta länskäriin. Täällä luettavana. Kanali-Kampuksen yhteyteen kyseinen luovan talouden ja kulttuurin keskus olisi mitä luontevin. Kanalin helminauha täydentyisi. Toisena paikkana näkisin Valtakulman Erkki Huttusen 30-luvulla suunnitteleman funkkis-ajan rakennuksen. Rakennus on yksi Rauman merkittävimmistä rakennustaiteellisesti arvokkaista kohteista, joka on tällä hetkellä hävettävässä kunnossa. Luovan talouden keskus saisi luontevasti lisätiloja radan toisella puolella sijaitsevista arvokkaista 1800-luvulta peräisin olevista makasiinirakennuksista. Näkisin tämän loistossaan lasisillalla yhdistävänä kokonaisuutena, restauroituna vanhaa kunnioittaen. Kanali-kampuksessakin on sama idea.

Olen iloinen siitä, että NYT-liitteen kirjoituksen sysäämänä normaalia useampi on osallistunut paikallislehtien palstoilla kulttuurityhjiö-keskusteluun. Toivon tämän jatkuvan. Eräs kirjoitti ja vertasi Raumaa Pohjois-Korean sulkeutuneeksi yhteiskunnaksi. Mitään vaikutteita ei saa tuoda ulkoa ja sisälläkin vallitsee tarkoin määrätty ja valvottu koodisto.

Asumme Raumalla kahden innovatiivisen ja luovan, kehittyvän kaupungin välissä. Suurimpana ongelmana näen akateemisen, alan osaajien keskustelun puutteen. Turussa ja Porissa poikkitieteelliseen osallistuvaan kaupunkisuunnitteluun koulutetaan maantieteen- ja maisematieteen laitoksilla. Raumalla laahaava keskustelu on insinöörivetoista. Humanistinen näkökulma puuttuu. Kysymys on ihmisen käyttäytymisestä kaupunkitilassa ja sen arvioinnista. Hyvä kaupunkisuunnittelu ei synny piirustuspöydällä eikä koostu numeroista vaan laadusta.

Pakko tässä kohtaa myöntää, että tällä hetkellä jossain mielessä ahdistaa se tosiasia etten asu Turussa. Kun olen viimeisen vuoden aikana vieraillut Turussa, paikka huokuu ja kuhisee ensi vuoden Kulttuuripääkaupunkihankeen valmisteluja. Suuri kaupunkinäyttämö on rakentumassa isolla tahdolla ja voimalla Suvi Innilän vetämänä. Seuraan erittäin mielenkiinnolla erilaisilla saiteilla hankkeen edistymistä. Sosiaalinen media on erittäin oiva tähän tarkoitukseen. Toteutukset ja osaaminen ovat teknisesti korkeatasoisia.

Kaupunkimaantieteen professorini Harri Andersson kirjoitti Turun Sanomissa 17.2.2010 mielenkiintoisen pääkirjoituksen (valitettavasti en löydä kirjoitusta netistä tähän hätään). On oleellista kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen arvioida hankkeen onnistumista. Kenelle pääkaupunki on suunnattu? Kenen kaupunki? Onko se vain pienen ryhmän suuri yhteinen ponnistus vai palveleeko se suurempaa yleisöä ja kaupungin asukkaita? Tunnemmeko nimeltään muita kulttuuripääkaupunkeja menneiltä vuosilta? Tässä puhutaan juuri ydinosaamisalueestani.

Joka tapauksessa sykkivä ja poreileva kaupunkikulttuuri vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja sallivaa ilmapiiriä. Osallistuvassa suunnittelussa kaupunkilaisten toiveet otetaan huomioon.

Pori Jazz for Professionals kesäseminaari

Perjantai 17.7.2009 - Paula Niittynen

Vietin kaksi upeaa päivää Porissa. Osallistuin Turun Kauppakorkeakoulun ja Taikin järjestämään kesäseminaariin "Pori Jazz for Professionals".

Creative Leadership -ohjelman kasaama tapahtumatuotannon kesäseminaari oli alusta loppuun täyttä asiaa ja hyvin rakennettu. Parhaimmat puheenvuorot käyttivät Jyrki Kangas, Sibelius-Akatemian professori Timo Cantell ja Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski. Oli ilo katsoa ja kuunnella innostunutta presentaatiota. Laitoin muutaman sloganin paperille, muuta ei tarvitakaan:

BIG THINKING

EVERYTHING CAN DO

JUST DO IT

ÄLÄ PELKÄÄ

TEE MITÄ EI OLE VIELÄ TEHTY

TUNNELMA!!

 

 

 

Varsinkin Leppäkoski puhui kuin paulakieltä, tarkoitan sillä kaupunkimaantieteen eli sosiologista kielenkäyttöä. Sitä oli ilo kuunnella ja päästä samaan moodiin.

Loistava seminaari huipentui Kirjurinluodon jazzkonserttiin. Kuumaa oli!!

Kuvassa näkyy tämän vuoden graafinen ilme, joka on tämän ajan henkeen sopiva. Tällaisia näkee uusissa painotuotteissa paljon.