Uuden rahoitusmallin kulttuurikeskukset kansainvälinen trendi

Maanantai 21.6.2010 - Paula Niittynen

Raoul Grünstein luotsaama Kultturitehdas Korjaamo Helsingin Töölössä on toiminut nyt kaksi vuotta. Korjaamo on ainutlaatuinen Suomen mittakaavassa, silä se on samaan aikaan vahvasti yksityinen, mutta myös julkinen. Muiden kultturikeskusten julkinen tuki on 70 prosentin luokkaa ja Korjaamossa vain 15.

Uutta rahoitusmallia käyttävät kulttuurikeskukset ovat Grünstein mukaan kansainvälinen trendi. Euroopassa on jo viitisenkymmentä yksityisen tahon johtamaa, vähäisellä julkisella tuella toimivaa kulttuurikeskusta. Korjaamo on jäsenenä niiden Trans Europe Halles -yhteisössä. Kaapelitehdas ja Hämeenlinnan Verkatehdas kuuluvat myös tähän yhteisöön.

Tämän päivän Hesarissa Korjaamon rahoitusmalli saa ankaraa kritiikkiä Helsingin tarkastuslaitokselta. Onko se ihme, sillä jos Korjaamo menestyy, mallin pelätään leviävän laajemminkin Suomeen. Tästä syystä Korjaamon vastustamisessa on myös politiikkaa.

Grünstein  korostaa, että kaupallisen toiminnan voitto käytetään kulujen jälkeen rakennusten vuokriin ja kulttuuritoimintaan. Tämän lisäksi hän rahoittaa tappiot itse. Ensi vuonna hän odottaa nollatulosta.

Korjaamon malli edustaa tulevaisuutta. Tämä oli jo haistettavissani, kun työskentelin kymmenen vuotta sitten Alvesalon luotsaamassa Modaboxissa. Näiden kahden innovatiivisen trendien haistelijan kohtaamiset konsulttitoimistossa kertoivat mitä oli tuleman.

Kuvat: Kares Kulttuurikeskus Korjaamolla Seppo J. Sirkka, stailaus ja suunnittelu Paula K. Niittynen.