Luovaa taloutta korostettava Lounaisrannikon kehittämishankkeissa

Perjantai 18.6.2010 - Paula Niittynen

Lounaisrannikon kehittämishankkeiden kymmenen kärki esittäytyy ensikertaa

Toimittaja Anni Teppo oli esitellyt tämän päivän Turun Sanomissa Lounaisrannikon kehittämishankkeiden kymmenen kärkeä.

Työryhmän on tarkoitus terävöittää näistä vielä viisi tärkeintä. Panokset kohdistetaan etenkin meri-, energia- ja elinkeino-osaamiseen.

Ilahduttavaa kulttuurimaantieteen tutkijan näkökulmasta oli Esa Tuomiston näkemys ympäristöteknologian painotuksesta. Turusta, Porista, Raumasta ja Uudestakaupungista on tarkoitus tehdä matalaenergia-asumisen pilottialue Suomeen. Myös yhteistä edunvalvontaa Helsingin suuntaan tullaan vahvistamaan infrastruktuurin ja liikenteen osalta. Asko Aro-Heinilän mukaan tähän kuuluu muun muassa valtatie 8:n remontin eteneminen.

Kunnianhimoisena tarvoitteena näen kansainvälisille markkinoille suuntautuvan merimatkailukonseptin yhteisine tuotteineen ja palveluineen. Konseptin uskotaan houkuttelevan miljoonia kävijöitä. Itse näen tässä todella paljon mahdollisuuksia ja ideoita; Turussa saadaan taas nauttia ensi vuonna Tall Ship Racesta, luxus risteilyvierailut alueella jne. Pohjois-Saksan suuresta purjehduskilpailusta ja matkailutapahtumasta Hanse Sailista olisi paljon ammennettavaa. Minulla oli ilo työskennellä kyseisessä organisaatiossa v. 2001. Tähän kun yhdistää länsirannikon kaikkien jazztapahtumien yhteistyön, niin en epäile tavoitteen toteumista. Kun katsoo tätä karttaa, ei voi olla pohtimatta merimiehen tyttärenä aikoinaan toiminutta Rauma-Gävle välistä laivayhteyttä.

Sen sijaan vuosittaisen nuorisourheilutapahtuman ”Loura-Cupin” päälajiksi kaavailtua jalkapalloa miettisin tarkemmin. Itse näkisin toimivammaksi konseptiksi tässä kohtaa moniurheilutapahtuman. Turku, Rauma ja Pori ovat esim. kaikki superpesis ja jääkiekon SM-liiga kaupunkeja. Kaikissa näissä kaupungeissa on huippusuunnistajia ja -seuratoimintaa. Tuomisto on täysin oikeassa sen suhteen, että tämän tyyppiset urheilutapahtumat  ja -leirit luovat yhteishenkeä.

Oma viiden kärkeni

8. Trimmataan lounaisrannikon yrityksille Suomen parhaat elinkeinopalvelut.  Vahvistetaan myös infrastruktuurin ja logistiikan edunvalvontaa. Tähän kuuluu mm. valtatie 8:n remontti ja lentoliikenne.

4. Yhteinen, kansainvälisille markkinoille suuntaava merellisen matkailun konsepti. Yhteisiä matkailupaketteja ja -tuotteita. Kuvat Volter Kilpi kirjallisuusviikoilta Kustavista

2. Energiarannikko ja ympäristöteknologia. 

3. Tehdään lounaisrannikosta matalaenergia-asumisen pilottialue Suomeen.

5. Tehdään mereen, energiaan ja ympäristöön liittyvän elinkeinoelämän nykytilan sekä tulevaisuuden kasvupotentiaalin arviointi.

Pohdintaa listauksesta

Kun pohdin hetken näitä työryhmän kymmentä teemaa ja aihetta, huomaan jääväni kaipaamaan muutamaa asiaa.

Ensinnäkin näkökulmat näyttäytyvät hyvin teknologiapainotteisilta. Olen ennenkin peräänkuuluttanut humaania näkökulmaa.

Kohtaa kahdeksan toivoisin tarkennettavan, jossa tarkoituksena on trimmata alueen elinkeinopolitiikka Suomen parhaimmaksi. Tulevaisuuden skenaariot tunnustavat luovan talouden nousevan merkitykselliseksi elinkeinoksi Suomessa.

Turku-Rauma-Pori akseli voisi esimerkiksi tehdä yhteistyötä luovantalouden keskusten kesken. Tässä kohtaa tarkoitan Turun uutta Logomoa, Erik Bryggman insituuttia (instituutti synnyttää Turun seudulle arkkitehtuurin ja rakentamisen tutkimuksen luovan keskuksen), Porin Puuvillaa ja mahdollista Porin Oluttehdasta. Raumalla keskustelu luovantalouden keskuksen perustamisesta on aiheellista aloittaa pikaisesti. (Näitä samoja teemoja olen pohtinut aiemmassa blogikirjoituksessani helmikuun lopussa)

Arsnetin toiminta-alueen voisi laajentaa koskemaan koko länsirannikkoa. Turkua ollaan kampeamassa elokuvakaupungiksi. Miksei koko länsirannikko ja sen kaunis saaristo voisi idenfitioitua elokuvatuotannossa ja siten elokuvamatkailussa Kurt Wallander -hengessä? Yhteistyötä kannattaisi tiivistää mm. Blue see film festivalin ja Timo Koivusalon Nakkilassa sijaitsevan Villilä Studion kanssa.

Näkisin myös oleelliseksi alueen akateemisen koulutuksen ja (esim. luovat alat) yhteistyön lisäämisen (ei siis pelkästään panostettaisi energiatekniikkaan). Tässä yhteydessä nostaisin jälleen Rauman Kampus-projektin tärkeyden saada eri koulutusalat samankaton alle (kirjoitukseni aiheesta Kanalin maisemanmuutos etenee keskustasta merelle). Myös alueen poikkitieteelliseen tutkimukseen kannattaisi panostaa ja miettiä lisärahoitusta. Yhteistyö Rauman Teknologiatalon (innovaatiotalo) kanssa olisi myös suotavaa.  

Yhteiskunnallista keskustelua voisi johtaa Central Balticum, sillä sen toiminnan ytimenä on nostaa ajankohtaisia Itämereen liittyviä asiakokonaisuuksia julkiseen keskusteluun.

Tärkeää on parantaa liikkuvuutta sekä tarkasteltavan alueen sisällä, että sieltä Helsinkiin. Pelkästään autoliikenteeseen ja kasitien kunnostukseen panostaminen ei mielestäni riitä. Urpo-radan kehittäminen on yhtä oleellista kuin Porin lentoliikenteen elossapitäminen. Raidebussit ovat hyvä vaihtoehto.

Toisin keskusteluun mukaan myös viestinnällisen yhteistyön ja sen kehittämisen. Lounaisrannikon kehittämishankkeen kannattaisi panostaa sosiaaliseen mediaan. Se tarjoaa nopean kaksisuuntaisen kanssakäymisen. Länsirannikko voisi olla edelläkävijä sosiaalisen median hyödyntämisessä (esim. Facebook, AudioBoo jne.). Tämä toisi tärkeän askeleen kehittämistyön läpinäkyvyydelle ja samalla olisi osallistuva alusta. Tämän voisi aloittaa yhteisen viestintästrategian luomisella.

Ympäristöteknologiassa tarkoitan panostamista uusiutuviin energiamuotoihin. Uusikaupunki on hienosti lähtenyt tähän kehitystyöhön, panostaen tuulivoimaan ja biokaasuteknologiaan. Uudessakaupungissa toimiva Neapo kehittää innovatiivisia ja ekologisia passiivitaloja.

Listan ulkopuolelta haluan nostaa pohdittavaksi muutaman kehittämiskohdan. Länsirannikon kaupunkien ja sen asukkaiden turvallisuus- ja viihtyisyys voisi olla yksi sekä kehittämis- että vetovoimatekijä. Yhteistyötä tällä saralla ja eri viranomaisten kesken tulisi lisätä. Raumalla Wiktio Oy:llä on tällä hetkellä innovatiivista ja edelläkävijäosaamista ikääntyvien hoiva-asumiseen, ottaen huomioon turvallisuus- ja viihtyisyysnäkökulmat, kulttuurihistoriallisten kohteiden sekä uuden teknologian hyödyntämiseen.

Loppukaneetti

Länsirannikon kulttuurimaantieteellisen yhteistoiminta-alueen luomisessa on haasteensa. Turun päässä johtajisto on nuortumassa entisestään (erinomainen elinkeinojohtaja Kalle Euro) ja kannunvalanta uudesta kaupunginjohtajasta on alkanut vilkkaasti sekä Turun Sanomissa että Kannuvalimossa. Haussa on valimon mukaan "talousnero ja kansainvälisissä vesissä liikkuva, Turkua rakastava  kokoomustaustainen kulttuuripersoona". Turkkari puolestaan vannoo Aleksi Randellin nimeen.

Haasteen ei tuo pelkästään johtamiskulttuurin erot alueella. Satakunta tulee joidenkin visioiden perusteella hajoamaan tulevaisuudessa kolmeen osaan, palasten suunnatessa Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle (Pori) ja Varsinais-Suomeen (Rauma). Maakuntien hallinnollisten rajojen repeillessä ja aiheuttaen kitkaa kuten maanjäristykset konsanaan, se ei helpota yhteistyön tekoa tulevaisuudessa.

Rajoja rikkova ja ylittävä yhteistyö on kuitenkin suotavaa. Ja muistutettakoon vielä, että maailma tulee rakentumaan mega-alueisiin: suurten kaupunkien ja niiden vaikutusalueiden varaan. Ei siis kansalliseen kilpailukykyyn.