Antaisitko lastesi leikkiä täällä?

Torstai 15.4.2010 - Paula Niittynen

Ajelin eilen Turussa satunnaisissa paikoissa, nomadina. Halusin esimerkiksi nähdä Pansion kuuluisat Bryggmanin suunnittelemat rivitalot. Talot löytyivätkin, mutta kuvauskohteekseni valitsin niiden sijaan tämän pelon maantieteellisen kohteen, joka sijaitsi aivan Bryggmanin talojen vierellä.

Antaisitko lastesi leikkiä täällä?

 

"poissa silmistä -poissa mielistä"

Paikka sijaitsee varsin syrjässä Turun CBD:stä. Ympärillä asuu kuitenkin lapsiperheitä. Kaikilla pitäisi olla oikeus asua turvallisessa ympäristössä.

Tämän päivän Turunsanomissa oli sattumalta juttu samaisesta rähjäisestä kohteesta. Jutun mukaan talon seinälle oli laitettu kyltti, jossa luki ”Turku kulttuuripääkaupunki 2011?” Valitettavasti kyltti oli eilen poistettu, kun itse olin paikalla. 

Pelon maantieteeseen sekä turvallisuuteen ja viihtyisyyteen erikoistuneena tutkijana kohde näyttäytyy tyyppiesimerkkinä siitä miten paikan syrjäisyys ja pitkään jatkunut vandalismi saa vallan.

Sisäministeri Anne Holmlund ihmetteli alkuviikosta STT:n uutisessa, että miksi nyt vasta he ovat keksineet ottaa lapset mukaan suunniteltaessa turvallisia alueita.

Järkyttävää luettavaa tämän sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman sihteeristön touhu.

Kognitiivinen- eli osallistuva tutkimus on otettu käyttöön jo yli kymmenen vuotta sitten. Tässä eri kohderyhmät, kuten lapset, nuoret, vanhukset tai työttömät voidaan erikseen ottaa huomioon.

Kaupunkilaisten, virkamiesten, poliitikkojen, ammattisuunnittelijoiden ja tiedotusvälineiden edustajien yhteisen kielen löytämiseen tarvitaan jatkossakin kognitiivista, ihmisläheistä otetta, missä luodaan viihtyisä, turvallinen ja toimiva elinympäristö.

Esimerkkinä omassa pro -gradussani oli mm. Mari Turjan Turun kaupungille tehty kaavalausunto (1999) Hirvensalossa sijaitsevan Arolan asuinalueen suunnittelusta lapsen näkökulmasta. Hän huomasi jo silloin, että lapsen aidot tarpeet jäävät asuinalueiden suunnittelussa jalkoihin. Fyysisen ympäristön lisäksi sosiaalinen ympäristö, alueen koettu turvallisuus ja yhteistoiminta ihmisten kesken vaikuttavat lasten viihtyvyyteen. Myös hänen gradunsa (1998) käsitteli lasten ja nuorten ympäristösuhdetta.

Onko tiedonkulku ministerille kestänyt siis yli 10 vuotta?

Vastauksen kysymykseeni antaa rakennusarkkitehti Eira Kejonen.

"Tiedonkulku ei ole ongelma, vaan se miten sitä tulkitaan. Rakentaminen ja suunnittelu toteutuu pääoman ehdoilla. Osallistaminen, osallistuminen tuo ongelmia rahoittajien, grynderien ja heidän etujansa valvovien ja ajavien virkamiesten/poliitikkojen hyvin sujuvaan yhteistyöhön. Yksityistäminen, yhteisten varojen siirtämien yksityiselle taholle (esim. Aran kautta) on jo niin pitkällä, että asukkaiden osallistuvuus rajoittuu vain siihen, että voidaan valita vain otatko vai jätätkö."

Rakennusarkkitehdin tulevaisuudenvisiossa päiväkodit, koulut ja vanhainkodit suunnilteltaisiin käyttäjiä kuulemalla. Kaavoituksen prosessiin pitäisi saada paremmin toimiva kansalaisten kuulemisskäytäntö. Sellainen, joka selittäisi sen tarkoitusta. Rakentamisen käytäntö pitäsi Kejosen mielestä sisällyttää jo peruskouluun.  

Rakennusarkkitehti Kejosen mielestä suunnittelun lausuntokierros olisi ulotetteva myös paikallisen tahon ulkopuolelle, jotta hyvä veli -systeemiin tulisi hidaste.

Nyt voit vaikuttaa Rauman uuden yleiskaavan laatimiseen

RAUMAN MAANKÄYTÖN STRATEGINEN VISIO 2025

Uuden yleiskaavan laatiminen Raumalle on tullut ajankohtaiseksi Kodisjoen ja Lapin kuntaliitosten sekä nykyisen yleiskaavan aluevarausten loppuun käyttämisen myötä.

Suosittelen vastaamaan tästä linkistä avautuvaan kyselyyn.

JÄLKIKIRJOITUS

Kysely osoittautui varsin suppeaksi ja ilman kartografista osuutta.

Kaiken lisäksi painaessani lopuksi lähetä-painiketta, tietokoneen ruutuun tuli ilmoitus, että olet jo vastannut kyselyyn! Ei siis kovin luotettava kysely...:)

JÄLKILÖYLYT

Mieheni tuoreen Umamin kirja-arvostelun yhteydessä voit äänestää kaupunkisi RUMINTA RAKENNUSTA.