Navetallista asumistaSunnuntai 27.9.2009 - Paula Niittynen
Turussa sijaitseva Länsikartanon alue käsittää noin kahden hehtaarin tonttialueen, joka kokonaisuudessaan on rakennettu valmiiksi puistoksi. Alueesta on muodostunut kaunis ja vihreä kokonaisuus. Loft-asunnot ovat yleensä saneerattu vanhoihin teollisuus-, varasto- tai vastaaviin tiloihin. Leimallista loft-asunnoille on, että niissä ei ole muita kuin pakolliset väliseinät. Koko sisustus tehdään asukkaan mielikuvituksen ja innovaation pohjalta. Loft-asuntoja asuttaa ihmiset, jotka elämässään käyttävät mielikuvitustaan ja inspiraatiokykyään. Loft-asunnon tärkein idea on joustavuus ja vapaus sisustaa oma tilansa haluamallaan tavalla.
Viikonlopun vietin Turussa perheeni kanssa. Kävin kuvaamassa tämän upean navettaan saneeratun loft-kokonaisuuden.
Otin yhden kuvan ikkunan takaa tyhjästä asunnosta. Tiiltä oli esillä sykähdyttävän paljon, kaaria ja hienoja uniikkeja yksityiskohtia.
|
|
Avainsanat: saaneraus, navetta, loft-asunto, design, Turku, Mälikkälä, arkkitehtuuri |
Mika Kares konsertoi iloksemme RaumallaTorstai 24.9.2009 - Paula Niittynen Ennakkotietona: Oopperalavojen nouseva nimi, basso Mika Kares hurmaa teidät karismallaan 21.3.2010 Rauma-Salissa. Kares esiintyy pianisti Jussi Rinnan kanssa.
|
|
Avainsanat: Mika Kares, basso, Jussi Rinta, konsertti, Rauma, ooppera, oopperalaulaja, Rauma-Sali |
|
Avainsanat: Pastilli, keltainen, 60-luku, design, vintage, YLE |
Keltaisen hameen päiväPerjantai 18.9.2009 - Paula Niittynen Löysin tällä viikolla piristävän keltaisen tyllihameen. Päätin kokeilla sitä tänään lounaalla.
Mielestäni keltainen kaipaa kaverikseen tähän vuoden aikaan mustan. Niskalenkkipuseron takia tekaisin pikaisen nutturan.
|
NäköalattomuusKeskiviikko 16.9.2009 - Paula Niittynen Mitenhän korkealle pitää kiivetä Satakunnassa, että näkee esteettä?
|
|
Avainsanat: näköalattomuus, muuri, este, kokonaisnäkemys, politiikka, yhteiskunta, Satakunta |
Haen osa-aikatyötäMaanantai 14.9.2009 - Paula Niittynen Haen kiireellisesti osa-aikatyötä 4 kk:ksi. Etsin ensisijaisesti freelancerina tehtävää etätyötä: - Tiedotus (lehdistötiedotteiden kirjoittaminen, mediaseuranta, analyysit) - Yhteiskuntatieteellinen tutkimus/selvitystyö (sähköinen kyselytutkimus analyyseineen ja raportteineen, haastattelututkimus) - Freelance-toimittaja - Asiantuntijapalveluiden myynti/markkinointi TARVITSEEKO ENSI KESÄN TAPAHTUMASI LISÄÄ NÄKYVYYTTÄ? ONKO SPONSORISOPIMUKSET TEKEMÄTTÄ? TARVITSETKO KVALITATIIVISTA SELVITYSTÄ MIELIKUVISTA JA ASENTEISTA? Lisätietoja osaamisestani löydät täältä ja CV. Ota yhteyttä.
|
|
Avainsanat: etsin työtä, osa-aikatyö, määräaikainen, tietottaja, tutkija, myynti |
Urban HomingTorstai 10.9.2009 - Paula Niittynen Näin tällä viikolla televisiossa Priima-ohjelmassa dokumentin kotoilusta. Homingista oli kertomassa naishenkilö Marttaliitosta. Kotoilu eli homing ei tarkoita sitä, että hiippaillaan kotona tai löhöillään sohvalla. Termi pitää sisällään reipasta ulkoilua esimerkiksi sesongin mukaista satoa keräillen ja maan antimien jalostamista keittiössä maukkaiksi aterioiksi tai säilykkeiksi. Näyttää siltä, että taas uusi trenditermi on keksitty tai ainakin kotoutettu Suomeen. Kotoilussa tuntui itselleni kivoimmalta omilla käsillään tekeminen, esim. illallisen valmistaminen ystäville. Tästä päästään oivasti yhteisöllisyyteen ja slow-ajatteluun. Pitkän kaavan mukaan tehty ruoka, rauhallinen illallistaminen ja kaikinpuolinen kunnioittaminen vieraita kohtaan. Myös käsitöiden teko tai sisustaminen, sellainen omien tuotosten teko on kotoilua. Puutarhanhoito on er Mutta voisiko ajatella niin, että lama on paremmin opettanut sekä amerikkalaisille ja nyt suomalaisille säästeliään elämäntavan? Itsetekemistä ja ekologisuutta osataan arvostaa vasta nyt. Toisaalta maalla asuneet ovat tämän kotoilun varmasti ymmärtäneet jo kauan aikaa. Tästä syystä minä käyttäisin termiä urban homing, kaupunkikotoilu. Entä lamanaikainen vauvabuumi, voisiko silloin käyttää termiä pesäily? |
Koltat vähemmistönäSunnuntai 6.9.2009 - Paula Niittynen Citysaamelaisena en seuraa saamelaisten elämää ja historiaa kovinkaan aktiivisesti. Ainakaan näin aikuisena seuraaminen jää vain lehtikirjoittelun varaan. Olen ilokseni todennut, että STT ja Helsingin Sanomat julkaisevat säännöllisin aikavälein juttuja saamelaisista Inarissa, etenkin kolttasaamelaisista. Tänään STT oli julkaissut jutun "Koltilta loppuvat lapset". Jutun aihe sinänsä oli huolestuttava, koltankieltä osaavien määrä uhkaa vähetä olemattomiin. Nuoria paluumuuttajia olisi tulossa, mutta työpaikkoja ei ole tarjolla Sevettijärvellä, poronhoitoa ja kalastusta lukuunottamatta. Itselleni mielenkiintoisin asia artikkelissa oli se, että näin kerrankin lehden karttaesityksessä Keväjärven paikannettuna. Olen oman lapsuuteni kesät viettänyt mummulassa nimenomaan Keväjärven rannalla. Veljeni asuu edelleen siellä. Googlekarttakaan ei tunnista paikkaa. Keväjärvellä asuu kuitenkin paljon enemmän myös suomenkieltä puhuvia verrattuna Sevettijärveen. "Museoitavaksi emme vielä suostu. Uskoa yhteisön, kielen ja kulttuurin säilyttämiseen on pakko olla", sanoo kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff artikkelissa. Kolttien Petsamosta asuttamisen 60-vuotisjuhlaa vietettiin näyttävästi edellisviikolla Sevettijärvellä. Tasavallan presidentti osallistui myös kyseisiin juhliin. Itse olen käynyt viimeksi Sevettijärvellä vuonna 1999 entisen mieheni, siskonpojan ja hänen vaimonsa kanssa. Muistan erittäin hyvin visiitin Sevettibaarissa. Nautimme kuvankauniin järven rannalla siiderit ja kolttamiehiltä meinasi tippua silmät päästä, kun Annan kanssa pyrähdettiin baarissa kesähameissa. Tällä hetkellä koltan kieltä puhuvia on kolmisensataa. Äitini kuuluu tähän joukkoon. Dementian takia taito alkaa luisua käsistä päivä päivältä. Pari vuotta sitten kuulin vielä hänen puhuvan kolttaa. Neljä vuotta sitten kun äitini oli vielä paremmassa kunnossa ja asui toisessa hoitokodissa, täältä hänet kuljetettiin säännöllisin aikavälein Helsinkiin seuraamaan koltankielistä ortodoksista jumalanpalvelusta. Hoitajat kuulivat hänen puhuvan siellä pappien kanssa kolttaa. Se virkisti häntä kuulemma suunnattomasti. Veljeni puhuu onneksi koltankieltä. Minun osaamiseni rajoittuu yhteen lauseeseen. Jos olisimme mieheni kanssa ottaneet äitini nimen yhteiseen käyttöömme, olisimme Afanasjeff nimeltämme. Voihan asian ottaa tulevaisuudessa uudelleen harkintaan, vai mitä? Asia vaatii tosin yleisten asenteiden muuttumista. |
|
Avainsanat: kolttasaamelaiset, vähemmistökansa, Keväjärvi, politiikka, elinkeinot |
Raumalainen brändi esilläPerjantai 4.9.2009 - Paula Niittynen Tänään kolahti postiluukkuuni aina niin odottamani Spaces-lehti. Tilasin tämän ammattilais-sisustuslehden keväällä. Lehti esittelee pääasiassa julkistentilojen sisustamista ja uusia ratkaisuja.
Raumalaista brändiä edustava Rauma Interior oli päässyt näyttävästi lehteen. Kuten artikkelin otsikko sanoo, "lisäarvoa etsimässä", siitähän brändissä on kyse. Brändituotteessa täytyy olla jokin lisäarvo, jotta asiakas on valmis maksamaan vähän enemmän ja ylipäätään valitsemaan juuri sen. Nyt brändivahvistusta haetaan uudelle projektikonseptille, Crealle. Myös Rauma Interiorin Villa Jussoilan projekti oli tuotu hienosti esille. Palveluasunnoiksi muutettu Jussoila valmistuu vuodenvaihteessa. |
|
Avainsanat: Rauma Interior, brändi, Rauma |
RadiohiljaisuusTiistai 1.9.2009 - Paula Niittynen
Vietän tällä hetkellä radiohiljaisuutta. Lupaan palata eetteriin. |
|
Avainsanat: radiohiljaisuus, tauko |