Paluu lavalle

Sunnuntai 25.7.2010 - Paula Niittynen

Paluu lavalle 12 vuoden jälkeen tuntui hyvältä. Sarjatasoni tosin on tällä välin vaihtunut E21:sta D35:een, suunnistustermejä käyttääkseni. Vanheneminen on väistämätöntä, mutta niin ihanan opettavaista.

Poikani suorastaan nautti esiintymisestä. Meillä oli oikein mukava päivä torstaina SuomiAreenanalla ja ilo tutustua uusiin mukaviin ihmisiin.

Kuva: Ville Niittynen, Osku Pajamäki tenttaa minua vaatteiden eettisyydestä.

Kuva: Ville Niittynen

Alla olevat kuvat: Veera Korhonen/Vida Studio

 

 

Final call: Puhtaat vaatteet -muotinäytös

Keskiviikko 21.7.2010 - Paula Niittynen

Muistutan huomisesta Toisenlaisesta muotinäytöksestä torstaina Porin SuomiAreenalla ko 14 (Porin teatteri).

Umamin kollegani tekemä juttu näytöksestä.

Lavalla nähdään enemmän ja vähemmän eettisiä vaatteita sekä poikani, äitinsä kanssa.

Helmi löytyi

Maanantai 19.7.2010 - Paula Niittynen

Löysin Helmen. Henna Helmi halusi kirjailijaksi ja se hänestä tulee.

Tässä tulevan esikoiskirjailijan blogi.

Asensin omaan blogiini laskurin näkyviin. Kumpi kertoo enemmän, yksittäisten käyntien määrä 48 000 kpl vai sivulatausten määrä       

103 000 kpl?  ka. luvut/kk ovat 2 181 kpl ja 4 686 kpl kuukaudessa.

Ällistyttävän paljon sivuilleni tullaan ulkomailta. Muita huomionarvoisia tahoja ovat suuryritykset ja valtion eri laitokset. Taidan puhutella suurta yleisöä?

Kesäkuun lopulla sain tiedotejakeluyritykseltä viestin ja tiedustelun:

"Tiedotejakelupalvelu ePressi.comin tietokantaan on kerätty mielenkiintoisia ja aktiivisesti päivittyviä blogeja. Tiedustelemme halukkuuttasi vastaanottaa blogisi aihepiiriä käsitteleviä yritysten ja organisaatioiden lehdistötiedotteita."

Odota, kuvaajaa ladataan...

Tässä pylväsdiagrammi kuukausittaisista kävijämääristä.

Perehdyin oikeastaan ensimmäistä kertaa, mitä kaikkea kotisivujeni syövereistä löytyy. Monenlaista statistiikkaa, jopa diagrammi, joka kertoo mistä eri selaimista sivuilleni tullaan. Kyllä Suomi vaan edelleen on Microsoftin hallitsema. Macien kautta tullaan vielä vähemmistössä, vahinko.

Sain taannoin palautetta, että kirjoitteluni sävy ja sisältö ovat muuttuneet enemmmän asiapitoiseksi. Lukija kaipasi alkumetrien spontaania ilottelua, esim. kirppariostosten esittelyä jne. Jos statistiikkaa on katsominen, niin sävyn muuttuminen asiapitoisemmaksi ei ainakaan ole karkoittanut lukijoita.

Innostuin statistiikasta siinä määrin, että päätin asentaa omaan AudioBoo -tiliini Google Analyticsin. Miten näin pääsi käymään vannoutuneelle kvalitatiivisen tutkimuksen kannattajalle?

ePessi.comin tavoin minulle voi ehdottaa erilaisia, mieluummin luovia yhteistyöehdotuksia.

Matkareportaasi Savosta

Lauantai 17.7.2010 - Paula Niittynen

Tervetuloa kanssani matkalle. Olen koonnut matkareportaasin Savon matkastamme kuvineen Umamiin.

Olavinlinna näyttämönä

Perjantai 16.7.2010 - Paula Niittynen

Savonlinna, Savonlinnan Oopperajuhlat ja Lucia di Lammermoor ovat tehneeet minuun suuren vaikutuksen.

Vietin kaksi elämäni ehkä mieliinpainuvinta päivää Savossa. Kutsuvieraana oopperajuhlilla oli unelma, jonka sain elää todeksi. Kiitos siitä Karekselle.

Jari Hämäläinen on tehnyt upeaa työtä juhlien eteen.

Matkamme oli elämys myös ruokakulttuurin osalta. Saimme nauttia Markus Maulavirran kokkaamasta lähiruoasta. Anttolan Hovin kartanossa söimme upeassa miljöössä venäläisittäin valmistettua lähiruokaa.

Slow life - slow food. Aamu-uinnit lumoavassa järvimaisemassa. Mutkaton, ystävällinen ja asiakasta kunnioittava palvelu. Tänne tulemme uudestaan!!

Muotinäytös ja vetoomus puhtaiden vaatteiden puolesta

Tiistai 13.7.2010 - Paula Niittynen

Lue Umamin kollegani Michaela Bjorklofin juttu eettisistä vaatteista.

Suomen Clean Clothes Campaign on osa  suurempaa kansainvälistä Clean Clothes Campaign -kampanjaverkostoa.

Puhtaat vaatteet -kampanja järjestävät yhteistyössä PAMin kanssa toisenlaisen muotinäytöksen Porin teatterin kahviossa torstaina  22.7. klo 14-15.15.

Lisämausteen muotinäytökseen tuo se, että oma poikani ensi-esiintyy näytöksessä mallina.

http://umami.fi/osioiden-paajutut/michaela/vetoomus-puhtaiden-vaatteiden-puolesta/

Lyömätön tiimi jälleen koossa

Maanantai 12.7.2010 - Paula Niittynen

Voittamaton tiimimme on jälleen kasassa ja tämän kesän rippileiri takana.

Saamelaiskorujen esiinmarssi

Perjantai 9.7.2010 - Paula Niittynen

Laitan keltaisen "Lapin-mekkoni" päälle. Korviini pujotan tänään Lapista saapuneet hopeiset saamelaiskorvakorut. Asu on täydellinen ja siinä on hyvä olla. Tunnelman kruunaa Wimme Saaren saamelaismusiikki.

Lähdin etsimään pukeutumiseeni jotain omaan persoonaani sopivaa korua. Löysin Silba Design, joka valmistaa lapinaiheisia hopeakoruja tunteella ja käsityönä. Saamelaisen korusepän, Johanna Labban, omat juuret näkyvät vahvasti koruissa, joiden aiheet syntyvät pohjoisen luonnosta, perinteestä ja kulttuurista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskiviikko odotettu päivä

Keskiviikko 7.7.2010 - Paula Niittynen

Tänään SE taas on. Tennisvuoro kaupungin kentällä. Pelaaminen on sekä pojalleni että minulle viikon kohokohta.

Kun vielä kenttä olisi pelikelpoinen, mikäs siinä pelatessa. Jotain tarttis (taas) tehdä. Olisi ollut esimerkiksi kiva saada pari kenttää Parpansalin puiston remontin yhteydessä Kanalin varteen. Tämä oli jo suunnitelmissa 80-luvulla. Olivatko silloin hyvinvointiasiat tärkeämpiä?

Tenniskenttien sijaintipaikaksi sopisi myös pohjois-Rauma ja mikäpä ettei Otanlahden kentän läheisyys.

Maauimala on paratiisi

Tiistai 6.7.2010 - Paula Niittynen

Terveisiä Turun Samppalinnasta. Maauimala on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema. Uimala valmistui vuonna 1955. Maauimalassa on kaksi allasta: 50 metrin pituinen suuri allas sekä lasten allas, jossa on mukava vesiliukumäki.

Maauimalat ovat sekä lasten että aikuisten paratiisi. On selkeä tarve saada myös Raumalle makeanveden maauimala. Panostetaan hyvinvointiin!!

Berliinissä on hauskannäköinen Spree-joessa kelluva uima-allasratkaisu. Toimisiko tällainen meillä?

Kuva: THOMAS PETER / REUTERS

Älykäs nainen puikoissa

Maanantai 5.7.2010 - Paula Niittynen

Vihdoin älykkään naisen fiksu kirjoitus!

Suosittelen lukemaan raumalaisen Juli Aerilan uutta blogia.

Mailanvarressa

Perjantai 2.7.2010 - Paula Niittynen

Uusi tennismailani saapui tänään. Taidan lähteä juoksuttamaan miestäni.

Kesälomalla kaikilla aisteilla

Torstai 1.7.2010 - Paula Niittynen

Tästä se kesäloma alkaa. Yksi projekti päättyy ja ehdin lomaillakin välillä, ennen syksyn uusia tuulia.

Kesällä voi vaikka uittaa poikani tekemää puuvenettä mökillä. Mikä sen mukavampaa.

Uittamisesta tuli lapsuusmuistot mieleeni, uittelin mummolassa Keväjärvellä Ivalossa isäni tekemää kaarnavenettä. Siellä kaikki kesäni olen viettänyt ensimmäiset 14 vuotta.

Kilpailija-analyysi julkisuuteen

Tiistai 29.6.2010 - Paula Niittynen

Kolumnisti-kirjailija Tapio Niemi revitteli tänään taas hymyä kasvoilleni tämän päivän kolumnissaan.

Mediaseurannan ammattilaisena kohotan kulmiani kysyvästi. Pitäisikö kääntyä ammattilaisten puoleen ja tiedustella asiaa. Tuskin kaupunginjohtaja tuntee mainittujen musiikkitapahtumien kilpailija-analyysiä. Jos julkisuusraportti on hänellä, niin sen toivoisi julkaistavan kaupungin tiedotuksen facebook-sivulla http://www.facebook.com/raumafi. Se nimittäin kuuluu nyky-yhteiskunnan läpinäkyvään tiedotuspolitiikkaan. Mallia voisi ottaa ensi alkuun Turun Seudun Kehittämiskeskuksen tiedotuksesta http://www.facebook.com/TurunSeutu

Vertailuna, viime vuoden RSJ09:n yhden kuukauden mediaseurannan tulos osoitti tiedotukseni tuottaneen julkisuutta 94 365€:a palstamillimetreittäin mitattuna, josta TOP 10 ja muissa valtakunnallisissa lehdissä oli 40 893 €:n edestä eli 43%. Tulos tuli 35 osumasta, ilman radio- ja televisioseurantaa (ne mukaanlukien osumien määrä nousee pitkälti yli 40)

 

 

 

 

http://fi.cision.com/

https://www.webnewsmonitor.com/main.cgi (pelkkä verkkoseuranta)

Hirsi silmässä

Maanantai 28.6.2010 - Paula Niittynen

Saarna Ville Niittynen: Rauman Pyhän Ristin kirkossa 27.6.2010

Saarnateksti: Luukas 6:36-42

Jeesus sanoi: ”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan."

Hän puhui heille vielä vertauksin: "Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi'? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.

Yksi laajimmalle levinnyt vitsaus ihmiskunnassa on toisten tuomitseminen, toisten pahojen tekojen arviointi, märehtiminen, niiden tietäminen ja eteenpäin levittäminen. Tämä vitsaus ja synti ei tunnu poistuvan ihmisestä oikein millään. Seurakuntayhteys ja usko Jumalaan ei sitä ainakaan tunnu poistavan, päinvastoin, tämä synti kulkee käsi kädessä hengellisen ylpeyden kanssa ja on siksi seurakunnissamme erityisen laajalle levinnyt. On niin helppo tehdä parannusta toisten synneistä, omien syntien, puutteiden ja pahojen tekojen rehellinen arviointi on sitä vastoin erittäin vaikeaa, kuluttavaa ja henkisesti raskasta. Siksi on hyvä, että Jeesus laittaa meidät koville tänä sunnuntaina, hän puhuu meille kansantajuisesti, peittelemättä ja voimakkain vertauksin toisten tuomitsemisesta. Kuinka näet roskan veljesi silmässä mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi.

 

Tänä sunnuntaina menemme peilin eteen. Tarkkailemme itseämme. Emme nopeasti peiliin vilkaisemalla, pintapuolisesti, vaan jäämme pidemmäksi aikaa siihen peilin eteen. Katsomme itseämme niin kauan, että alamme nähdä sieluumme syvemmälle, sisimpäämme. Paitsi oikeaa peiliä, voimme käyttää tänä sunnuntaina apuna myös muita peilejä: hiljaisuutta, Raamatun lukemista, rukousta. Näiden kaikkien avulla yritämme tavanomaista rehellisemmin katsoa itseämme, niin että silmässämme oleva hirsi, oma raadollisuutemme, tulisi selvemmin meille itsellemme näkyviin. Siitä pitäisi olla meille se hyöty ja vaikutus, että mielenkiintomme toisen ihmisen syntien tarkasteluun vähenisi, että häntä helpommin pystyisimme armahtamaan, ja ennen kaikkea, että lujemmin haluamme tarrautua kiinni Jumalan armoon ja Jeesuksen lempeyteen. Itsetutkiskelulla on siis meille hyvin hyvin paljon annettavaa. Se liikuttaa katseemme uuteen suuntaan: pois lähimmäisen synneistä omiin synteihimme ja sitä kautta Jeesukseen.

 

Jeesus julistaa meille tänään: älkää tuomitko, älkää julistako syylliseksi. Tämä radikaali sanoma on historian kuluessa saanut jotkut kristityt pidättymään oikeuslaitoksen palvelukseen astumisesta. Ajattelen, että enemmän Jeesus kuitenkin tässä puhuu siitä, miten meidän pitäisi sydämessämme tuntea kaikkia lähimmäisiämme, niin rikoksiin sortuneita kuin muuten väärin toimineitakin kohtaan. Profeetta Sakarias sanoo meille tämän päivän tekstissä: Jakakaa oikeutta totuuden mukaan, niin rauha vallitsee keskuudessanne. Maalliset rikkomukset sovitettakoon siis maallisen oikeusjärjestelmän puitteissa ja sen määräämillä ehdoilla. Tämä ei tietenkään millään muodoin sulje pois empatiaa, rakkautta, auttamista ja kaikkien ihmisten ihmisarvoista kohtelua kaikissa tilanteissa.

Toimiva oikeusjärjestelmä ja inhimillinen vankeinhoito edesauttavat sitä että rauha vallitsee yhteisössämme. Asia on meille kaikille hyvin tärkeä ja siksi hyvin usein jumalanpalveluksissamme rukoilemme oikeusjärjestelmämme puolesta.

 

Uskonpuhdistuksen alkuvuosikymmeninä kiisteltiin lain ja evankeliumin oikeasta suhteesta. Silloin esitettiin myös sellaisia mielipiteitä, että kirkoissa tulisi saarnata vain evankeliumia. Esimerkiksi saksalainen teologi Johan Agricola, jota ei tule sekoittaa kotoiseen Mikael Agricolaamme, lausui kuuluisaksi tulleen lauseensa: laki kuuluu käräjäoikeuteen, evankeliumi kirkkoon. Lausahdus on kieltämättä iskevyydessään hyvin vaikuttava, mutta kuitenkin ehkä vähän liian mustavalkoinen. Tiedämme, että Johan Agricola jäi lopulta tappiolle ja laki pysyi mukana luterilaisessa julistuksessa, koska nähtiin tärkeäksi, että laki pääsee paljastamaan ihmiselle tämän syntisyyden ja ohjaa tätä elämässä muutenkin oikealle tielle. Ja kyllä se evankeliumi, ilosanoma armosta, kuuluu ja sopii hyvin myös käräjäoikeuteen ja muuallekin maallisen yhteiskunnan puolelle. Koko ihmiselämä täällä maanpäällä, kaikkialla, perustuu loppujen lopuksi armoon, rakkauteen jota saa vaikkei ansaitsisi.

 

Hyvät ystävät, tänään elämme taas todeksi sen, että kuulumme syntisten seurakuntaan, joka elää yksin Jumalan anteeksiantamuksesta. Olemme kaikki elämässämme samalla viivalla, syntiemme kanssa Jumalan edessä. Hänen edessään tunnemme kuinka väärin ja kuinka typerää on tuomita toisia ihmisiä. Sen sijaan keskitymme vain itseemme. Tiedostamme, kuinka tärkeää on että teemme parannusta vain omista synneistämme.

Juhannusruusu auennut

Perjantai 25.6.2010 - Paula Niittynen

Hyvää juhannusta koko Suomeen.

 

Ensimmäinen nuppu oli auennut juhannusruusustani.

 

 

Kanalia ruoppaamaan

Keskiviikko 23.6.2010 - Paula Niittynen

Toimittaja Irene Valovirta ottaa mukavasti esille matkailukesän kynnyksellä Kanalin ruoppauksen. Kanali on sekä luonteva reitti merelle että sisääntuloväylä keskuksen palveluihin ja Vanhaan Raumaan.

Valovirta pohtii 19.6.2010 artikkelissaan seuraavasti:

"Vanha kunnon Kanali madaltuu ja mutaistuu vuosi vuodelta. Ruoppauksesta on aika ajoin ollut puhetta, mutta vakavia aikeita ei ole asian suhteen nähty.

Kunnostaminen vaikka Fyyrinsillalle asti palvelisi ehdottoman varmasti matkailullisia tarkoituksia, onhan Kanali reitti merelle. Merellisyys näkyisi aivan eri tavalla myös keskikaupungilla, kun kesäveneilijät lipuisivat paateillaan suoraan kaupungin ytimeen käyttämään keskustan palveluita. Kalastajat myisivät syksyn silakkamarkkinoilla tuotteitaan suoraan veneistään. Kanalin ruoppaus olisi myös selkeä jatkumo Parpansalinpuiston kunnostukselle."

Samoissa teemoissa olen itsekin liikkunut mm. blogissani useasti; Kanalin ruoppaus ja yhteisalusliikenne saaristoon ja keskustaan palvelujen, tapahtumien ja Vanhan Rauman äärelle toisi uskottavuutta meri- ja saaristokaupunkina.

Syksyllä Teatterissa ensi-iltansa saavaan kirjailija Tapio Koivukarin käsikirjoittamaan Luodetuulen maahan olisi ollut mukava purjehtia saaristolaislaivalla. Turun Sanomissa oli hiljattain esitelty pieni Saaristolaisoopperaryhmä, jonka tarkoituksena on kiertää länsirannikkoa purjeveneellä esittäen pieniä oopperaproduktioita. Olisi hienoa, jos Kanali mahdollistaisi veneestä esitettävän produktion Kanalissamme ja miksei Kylmäpihlajassa (vrt. Lentävä Hollantilainen Suomen Joutsenella).

Vuosi sitten kesällä 2009 valmistui toinen videoinstallaationi "Kanalin helminauha". Videoinstallaatio ottaa kantaa siihen, että Kanalin varren kehitystä pitää jatkaa voimakkaasti myös meren puoleisessa päässä. 

Savonlinnan Oopperajuhlia odotellessa

Tiistai 22.6.2010 - Paula Niittynen

Kolmen viikon päästä pääsemme nauttimaan Savonlinnassa Lucia di Lammermooresta. Tässä maistiaisia ajankohtaa odotellessa. Raimondo Bidebent, basso Mika Kares kohdassa 1:23 alkaen.

 

Uuden rahoitusmallin kulttuurikeskukset kansainvälinen trendi

Maanantai 21.6.2010 - Paula Niittynen

Raoul Grünstein luotsaama Kultturitehdas Korjaamo Helsingin Töölössä on toiminut nyt kaksi vuotta. Korjaamo on ainutlaatuinen Suomen mittakaavassa, silä se on samaan aikaan vahvasti yksityinen, mutta myös julkinen. Muiden kultturikeskusten julkinen tuki on 70 prosentin luokkaa ja Korjaamossa vain 15.

Uutta rahoitusmallia käyttävät kulttuurikeskukset ovat Grünstein mukaan kansainvälinen trendi. Euroopassa on jo viitisenkymmentä yksityisen tahon johtamaa, vähäisellä julkisella tuella toimivaa kulttuurikeskusta. Korjaamo on jäsenenä niiden Trans Europe Halles -yhteisössä. Kaapelitehdas ja Hämeenlinnan Verkatehdas kuuluvat myös tähän yhteisöön.

Tämän päivän Hesarissa Korjaamon rahoitusmalli saa ankaraa kritiikkiä Helsingin tarkastuslaitokselta. Onko se ihme, sillä jos Korjaamo menestyy, mallin pelätään leviävän laajemminkin Suomeen. Tästä syystä Korjaamon vastustamisessa on myös politiikkaa.

Grünstein  korostaa, että kaupallisen toiminnan voitto käytetään kulujen jälkeen rakennusten vuokriin ja kulttuuritoimintaan. Tämän lisäksi hän rahoittaa tappiot itse. Ensi vuonna hän odottaa nollatulosta.

Korjaamon malli edustaa tulevaisuutta. Tämä oli jo haistettavissani, kun työskentelin kymmenen vuotta sitten Alvesalon luotsaamassa Modaboxissa. Näiden kahden innovatiivisen trendien haistelijan kohtaamiset konsulttitoimistossa kertoivat mitä oli tuleman.

 

Kuvat: Kares Kulttuurikeskus Korjaamolla Seppo J. Sirkka, stailaus ja suunnittelu Paula K. Niittynen.

Luovaa taloutta korostettava Lounaisrannikon kehittämishankkeissa

Perjantai 18.6.2010 - Paula Niittynen

Lounaisrannikon kehittämishankkeiden kymmenen kärki esittäytyy ensikertaa

Toimittaja Anni Teppo oli esitellyt tämän päivän Turun Sanomissa Lounaisrannikon kehittämishankkeiden kymmenen kärkeä.

Työryhmän on tarkoitus terävöittää näistä vielä viisi tärkeintä. Panokset kohdistetaan etenkin meri-, energia- ja elinkeino-osaamiseen.

Ilahduttavaa kulttuurimaantieteen tutkijan näkökulmasta oli Esa Tuomiston näkemys ympäristöteknologian painotuksesta. Turusta, Porista, Raumasta ja Uudestakaupungista on tarkoitus tehdä matalaenergia-asumisen pilottialue Suomeen. Myös yhteistä edunvalvontaa Helsingin suuntaan tullaan vahvistamaan infrastruktuurin ja liikenteen osalta. Asko Aro-Heinilän mukaan tähän kuuluu muun muassa valtatie 8:n remontin eteneminen.

Kunnianhimoisena tarvoitteena näen kansainvälisille markkinoille suuntautuvan merimatkailukonseptin yhteisine tuotteineen ja palveluineen. Konseptin uskotaan houkuttelevan miljoonia kävijöitä. Itse näen tässä todella paljon mahdollisuuksia ja ideoita; Turussa saadaan taas nauttia ensi vuonna Tall Ship Racesta, luxus risteilyvierailut alueella jne. Pohjois-Saksan suuresta purjehduskilpailusta ja matkailutapahtumasta Hanse Sailista olisi paljon ammennettavaa. Minulla oli ilo työskennellä kyseisessä organisaatiossa v. 2001. Tähän kun yhdistää länsirannikon kaikkien jazztapahtumien yhteistyön, niin en epäile tavoitteen toteumista. Kun katsoo tätä karttaa, ei voi olla pohtimatta merimiehen tyttärenä aikoinaan toiminutta Rauma-Gävle välistä laivayhteyttä.

Sen sijaan vuosittaisen nuorisourheilutapahtuman ”Loura-Cupin” päälajiksi kaavailtua jalkapalloa miettisin tarkemmin. Itse näkisin toimivammaksi konseptiksi tässä kohtaa moniurheilutapahtuman. Turku, Rauma ja Pori ovat esim. kaikki superpesis ja jääkiekon SM-liiga kaupunkeja. Kaikissa näissä kaupungeissa on huippusuunnistajia ja -seuratoimintaa. Tuomisto on täysin oikeassa sen suhteen, että tämän tyyppiset urheilutapahtumat  ja -leirit luovat yhteishenkeä.

Oma viiden kärkeni

8. Trimmataan lounaisrannikon yrityksille Suomen parhaat elinkeinopalvelut.  Vahvistetaan myös infrastruktuurin ja logistiikan edunvalvontaa. Tähän kuuluu mm. valtatie 8:n remontti ja lentoliikenne.

4. Yhteinen, kansainvälisille markkinoille suuntaava merellisen matkailun konsepti. Yhteisiä matkailupaketteja ja -tuotteita. Kuvat Volter Kilpi kirjallisuusviikoilta Kustavista

2. Energiarannikko ja ympäristöteknologia. 

3. Tehdään lounaisrannikosta matalaenergia-asumisen pilottialue Suomeen.

5. Tehdään mereen, energiaan ja ympäristöön liittyvän elinkeinoelämän nykytilan sekä tulevaisuuden kasvupotentiaalin arviointi.

Pohdintaa listauksesta

Kun pohdin hetken näitä työryhmän kymmentä teemaa ja aihetta, huomaan jääväni kaipaamaan muutamaa asiaa.

Ensinnäkin näkökulmat näyttäytyvät hyvin teknologiapainotteisilta. Olen ennenkin peräänkuuluttanut humaania näkökulmaa.

Kohtaa kahdeksan toivoisin tarkennettavan, jossa tarkoituksena on trimmata alueen elinkeinopolitiikka Suomen parhaimmaksi. Tulevaisuuden skenaariot tunnustavat luovan talouden nousevan merkitykselliseksi elinkeinoksi Suomessa.

Turku-Rauma-Pori akseli voisi esimerkiksi tehdä yhteistyötä luovantalouden keskusten kesken. Tässä kohtaa tarkoitan Turun uutta Logomoa, Erik Bryggman insituuttia (instituutti synnyttää Turun seudulle arkkitehtuurin ja rakentamisen tutkimuksen luovan keskuksen), Porin Puuvillaa ja mahdollista Porin Oluttehdasta. Raumalla keskustelu luovantalouden keskuksen perustamisesta on aiheellista aloittaa pikaisesti. (Näitä samoja teemoja olen pohtinut aiemmassa blogikirjoituksessani helmikuun lopussa)

Arsnetin toiminta-alueen voisi laajentaa koskemaan koko länsirannikkoa. Turkua ollaan kampeamassa elokuvakaupungiksi. Miksei koko länsirannikko ja sen kaunis saaristo voisi idenfitioitua elokuvatuotannossa ja siten elokuvamatkailussa Kurt Wallander -hengessä? Yhteistyötä kannattaisi tiivistää mm. Blue see film festivalin ja Timo Koivusalon Nakkilassa sijaitsevan Villilä Studion kanssa.

Näkisin myös oleelliseksi alueen akateemisen koulutuksen ja (esim. luovat alat) yhteistyön lisäämisen (ei siis pelkästään panostettaisi energiatekniikkaan). Tässä yhteydessä nostaisin jälleen Rauman Kampus-projektin tärkeyden saada eri koulutusalat samankaton alle (kirjoitukseni aiheesta Kanalin maisemanmuutos etenee keskustasta merelle). Myös alueen poikkitieteelliseen tutkimukseen kannattaisi panostaa ja miettiä lisärahoitusta. Yhteistyö Rauman Teknologiatalon (innovaatiotalo) kanssa olisi myös suotavaa.  

Yhteiskunnallista keskustelua voisi johtaa Central Balticum, sillä sen toiminnan ytimenä on nostaa ajankohtaisia Itämereen liittyviä asiakokonaisuuksia julkiseen keskusteluun.

Tärkeää on parantaa liikkuvuutta sekä tarkasteltavan alueen sisällä, että sieltä Helsinkiin. Pelkästään autoliikenteeseen ja kasitien kunnostukseen panostaminen ei mielestäni riitä. Urpo-radan kehittäminen on yhtä oleellista kuin Porin lentoliikenteen elossapitäminen. Raidebussit ovat hyvä vaihtoehto.

Toisin keskusteluun mukaan myös viestinnällisen yhteistyön ja sen kehittämisen. Lounaisrannikon kehittämishankkeen kannattaisi panostaa sosiaaliseen mediaan. Se tarjoaa nopean kaksisuuntaisen kanssakäymisen. Länsirannikko voisi olla edelläkävijä sosiaalisen median hyödyntämisessä (esim. Facebook, AudioBoo jne.). Tämä toisi tärkeän askeleen kehittämistyön läpinäkyvyydelle ja samalla olisi osallistuva alusta. Tämän voisi aloittaa yhteisen viestintästrategian luomisella.

Ympäristöteknologiassa tarkoitan panostamista uusiutuviin energiamuotoihin. Uusikaupunki on hienosti lähtenyt tähän kehitystyöhön, panostaen tuulivoimaan ja biokaasuteknologiaan. Uudessakaupungissa toimiva Neapo kehittää innovatiivisia ja ekologisia passiivitaloja.

Listan ulkopuolelta haluan nostaa pohdittavaksi muutaman kehittämiskohdan. Länsirannikon kaupunkien ja sen asukkaiden turvallisuus- ja viihtyisyys voisi olla yksi sekä kehittämis- että vetovoimatekijä. Yhteistyötä tällä saralla ja eri viranomaisten kesken tulisi lisätä. Raumalla Wiktio Oy:llä on tällä hetkellä innovatiivista ja edelläkävijäosaamista ikääntyvien hoiva-asumiseen, ottaen huomioon turvallisuus- ja viihtyisyysnäkökulmat, kulttuurihistoriallisten kohteiden sekä uuden teknologian hyödyntämiseen.

Loppukaneetti

Länsirannikon kulttuurimaantieteellisen yhteistoiminta-alueen luomisessa on haasteensa. Turun päässä johtajisto on nuortumassa entisestään (erinomainen elinkeinojohtaja Kalle Euro) ja kannunvalanta uudesta kaupunginjohtajasta on alkanut vilkkaasti sekä Turun Sanomissa että Kannuvalimossa. Haussa on valimon mukaan "talousnero ja kansainvälisissä vesissä liikkuva, Turkua rakastava  kokoomustaustainen kulttuuripersoona". Turkkari puolestaan vannoo Aleksi Randellin nimeen. Tässä vaiheessa antaisin oman ääneni Aleksille. Yhteistoiminta-alueen pohjoispäässä kaivataan samanlaista nuorennusleikkausta.

Haasteen ei tuo pelkästään johtamiskulttuurin erot alueella. Satakunta tulee väistämättä hajoamaan tulevaisuudessa kolmeen osaan, palasten suunnatessa Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle (Pori) ja Varsinais-Suomeen (Rauma). Maakuntien hallinnollisten rajojen repeillessä ja aiheuttaen kitkaa kuten maanjäristykset konsanaan, se ei helpota yhteistyön tekoa tulevaisuudessa.

Rajoja rikkova ja ylittävä yhteistyö on kuitenkin suotavaa. Ja muistutettakoon vielä, että maailma tulee rakentumaan mega-alueisiin: suurten kaupunkien ja niiden vaikutusalueiden varaan. Ei siis kansalliseen kilpailukykyyn.